Ko hannde o jooɗii e jullere laamu CPI

Kariim Khaan, porkileerjo keso ÑBH (CPI) foɗɗike golle mum hannde

Kariim Khaan porokileerjo keso CPI, natal  27 7ɓuru de 2019
Kariim Khaan porokileerjo keso CPI, natal 27 7ɓuru de 2019 Sabah Arar AFP/Archivos

Porokireerjo tataɓo ñaawirde bononndaaji hakku-leyɗeele CPI suɓaaɗo keso oo, fuɗɗoto golle hannde alarba. Karim Khan, briktaninaajo mo duuɓe cappanɗe jowi ko laabiyankoojo aduna yankoojo nantuɗi innde. O ardoto duuɓi jeenay ka CPI. Faatumata SI SAAWANE

Jeeyngal

Arane e  piile habbiiɗe Karim Khan, no faati e laatinnde golle ɗe Faatu Bensuda ronki hommbude. Alhaali Omar El Beshir, laamɗo kiɗɗo Sudan mo Bensouda ronki nanngude ñaawa. Ñaawoore taƴaande e alhaali Loran GBAGBO laamɗo kiɗɗo Koddiwaar lewru tataɓuru ndee hitaande. Himo haani ndartude noone yiilirde makko nden ngam o waawa  waɗude golle laatiiɗe. Ko ɗum woni taskaare nde annduɓe no golle CIP yahrata  holli.

Hino farlii mo kadi ɗaɓɓugol pehe  kese wallayɗe heɓude seedeeji. E hino le fehre CPI yaajaan, tawi kadi  e leyɗe heewɗe yiɗaa gollidude e ndun suudu ñaawirdu. Alhaali leyɗeele Afrik heewuɗi no habbii  Karim Khaan. Wano Sentrafrik, ñaawooje anti-balakaaɓe ɗiɗo Yekatom et Ngayssona. Gooto tawanooɗo e seleka'en naɓaaɗo ɗee balɗe to CPI ton. Koɗɗiwaar kadi, Simoon Gbagbo no haana nanngeede tefooje udditee e hoore makko. Mali kadi, alhaali Al Hassan no haani laaɓuude ɗoo e hitaande 2030 sa’i mo happu laamu Karim Khan timmata.

#CPI #KarimKhan #rfifulfulde